Tyrantti omaa upean suvun miltä kantilta katsottuna vain. Orin suvusta kertoessa ei oikein tiedä mistä aloittaisi, kun kaikki vain on niin upeaa ja hienoa. Esimerkiksi Tyrantin isä, Llwyn Ghwydion oli upeaakin upeampi wC-ori. Kyynä tunnettu piskuinen komistus omasi upeat liikkeet ja rakenteen, mutta hieman veikeän ja leikkisän luonteen. Kouluradoilla hienosti pärjännyt poni kilpaili elämänsä aikana paljon, ja sijoituksia KRJ:n alaisista kilpailuista kertyikin huimat 43 kappaletta. Näyttelyistä ori keräsi paljon sertejä, eikä mennyt aikaakaan kun ori jo oli virtuaalinen muotovalio (VIR MVA Ch). Kyy oli myös kantakirjattu kolmannella palkinnolla (KTK-III).

Tyrantin isän suvusta löytyy paljon muitakin hienoja poneja, kuten Dantfaen ja Springwalleyn kuuluisia poneja. Isänisä Springwalley's Efraim oli upea, pieni musta Welsh Mountain -poni, jolta löytyi paljon näyttelypalkintoja ja kantakirjauspalkinto. Oria käytettiin aikoinaan paljon jalostukseen, ja sen varsoja löytyykin monista eri sektioista ponimaisuutta tuomassa.

Tyrantin isänisän suku on myös upeaa. Isänisänisä, hauskan menneisyyden omaava Twinning's Revolt oli koko nuoruutensa seuraponina, ja vanhemmuuttaan sitten ratsastuskoulukäytössä. Ponin suvusta ja papereista ei tiedetty suurempia, kun se myytiin ratsastuskouluun, mutta orin alkaessa yllättää yhä useampia ratsastajia komeudellaan, hyväkäytöksisyydellään ja upealla ratsastettavuudellaan, vietiin se sitten näyttelykehiin. Tämä poni muistetaan paitsi hienosta näyttely- ja kisaurastaan, myös hienosta työstään ratsastuskoulun suosituimpana ponina. Isänisänemä Springwalley's Scintilla oli täydellinen vastakohta kiltille ratsastuskouluponille. Itsepäinen ja huiman tempperamentin omaava tamma oli kaikkea muuta kuin helppo tapaus. Tamma tunnettiinkin kaikkialla "Springwalleyn paholaisponina". Scintilla pärjäsi kuitenkin upeasti näyttelyissä ja sillä oli hieno suku, joten suvun jatkamisen jättäminen huonon luonteen vuoksi olisi ollut täysin tuhlausta. Niimpä tammaa yhdisteltiin mukavien orien kanssa, ja lopputuloksena on yhtä upeita poneja kuin Tyrantin isänisä.

Tyrantin isänemä, hieman tuntemattomampi tamma Glanerth Rosie oli kiltti ja mukava ratsuhevonen. Ratsastusluokissa nuorempana hienosti pärjännyt tamma ei ollut mikään näyttelykenttien unelmaponi, eikä sen luonnekaan ollut maailman mahtavin. Ulkonäöltä tamma oli perusrautias, tylsä C-sektion tamma ilman hienoja muotoja ja kauneutta. Hienon suvun omaava tamma kuitenkin sai useampia jälkeläisiä, joista kaikki ovat menestyneet ulkomailla asti.

Isänemän suku on täynnä toinen toistaan hienompia poneja. Esimerkiksi heti Rosien isä, eli Tyrantin isänemänisä, on vanhaa ja arvostettua Dantfaen linjaa, joiden kasvatuksessa on korostettu terveyttä, puhtautta, kestävyyttä ja alkuperäisyyttä. Tyrantin isänemänisä, Dantfae's Elddwen ei poikkea perusdantponeista, vaikka se onkin Dantfaen viimeisiä kasvatteja. Irlannissa syntynyt poni kilpaili koko elämänsä Iso-Britanniassa, ja se saikin paljon tuloksia ratsastusluokista. Yönmusta, upeat liikkeet omaava ori ei kuitenkaan ollut suosittu jalostusori, sillä Dantfaen vanhoja ja perinteikkäitä linjoja ei olla haluttu sekoittaa ihan mihin tahansa tammaan. Tyrantin isänemänemä Marthall Light Grey kuitenkin kelpasi dantponille sekä suvullisesti että kisatuloksia katsomalla. Eikä sovi unohtuu tamman mielettömän upeaa ulkonäköä! C-sektion kauniin harmaa edustaja kiersi näyttelyitä uskomattomalla menestyksellä. Tamman jälkeläiset ovat erittäin haluttuja ja suosittuja, eikä varmasti jää yhtään epäselväksi miksi näin on.

Tyrantin isän suku siis on upeita, perinteisiä brittiponeja täynnä. Emän puolelle kurkatessa voi monelle tulla shokkina, että heti Tyrantin emä Nelvarna ei olekaan perinteinen briteissä syntynyt poni, vaan ruotsalaissyntyinen welsh. Tätä ei kuitenkaan tamman papereita katsomatta huomaa, sillä Neana tunnetun tamman ulkonäkö, luonne ja kisatulokset ovat aivan samaa luokkaa kuin muidenkin briteissä syntyneiden ponien tulokset. Mutta ei ihmekään, onhan Nean isän suku kokonaan Iso-Britanniassa. Emän ruotsalainen puolikin on harvinaisen laadukasta, joten sukupuun kanssa ei ole mitään ongelmia. Nea on myös virtuaalinen muotovalio (VIR MVA Ch).

Nean sukuun kurkistaessa huomaa ensimmäiseksi upean isäoriin, Serquen. Serque oli Britanniassa elänyt upea ori, jonka kisatuloksia ei voi edes verrata monien muiden ponien tuloksiin. Nuoruutensa ratsastuskoulussa viettänyt poni myytiin hankalan luonteensa takia yksityiseen käyttöön, jossa ei mennyt kauaakaan kun ori oli jo upea näyttelykenttien kuningas hienon luonteen kera. Serquen jälkeläiset ovat melko harvinaisia, vaikka oria käytettiinkin paljon jalostukseen. Syytä ei tiedetä, ehkä ihmiset haluavat säilyttää harvinaisen hienon orin jälkeläisetkin harvinaisina tapauksina, tiedä häntä.

Tyrantin emänisänisä, hauskan nimen omaava Ueno Buem oli tuntematon poni. Tämän luonnetta ja tietoja selvittäessä sain aina vastaukseksi vain "jääräpäinen ja typerä". Tiedä sitten, mitä tuolla tarkoitettiin... Olen ymmärtänyt, ettei orilla ollut Serquin lisäksi muita jälkeläisiä, ainakaan tiedossa olevia. Ahkerasti karkureissuja järjestäneen orin jälkeläisiä saattaa kuitenkin olla muitakin, sillä samaa luonnetta omaavat naapuritallien varsat ovat aina olleet yllätyksiä, eikä isäorikaan ole tiedossa... Ainoastaan Tyrantin emänisänemä, irlantilainen welshponi Dikita astutettiin tarkoituksella Ueno Buemilla. Tarina kertoo, että Dikitan omistajat olivat rikkaan perheen jäseniä, ja he halusivat Ueno Buemin omistajilta velkansa takaisin. Orin omistajilla ei ollut rahaa, joten he ehdottivat, että Dikitan omistajat saisivat käyttää oria tammalleen ilmaiseksi, ja pitää varsan. Kaupat syntyivät, ja lopputuloksena syntyi upeaakin upeampi ori Serque.

Tyrantin emänemä on sitten ruotsalaiset sukujuuret omaava welshponi. Matildda oli sellainen "perusponi", joka hyppäsi mielellään, osasi perusasiat koulupuolella ja pärjäsi näyttelyissä hieman huonommanpuoleisesti. Tamma jätti jälkeensä kaksi jälkeläistä. Matilddan tulevaisuudesta ennustettiin hienoa, ja sen varsojen luvattiin olevan haluttuja tamman ollessa vanha ja hieno. Näin ei kuitenkaan päässyt käymään, kun Matildda harmillisesti katkaisi jalkansa seitsenvuotiaana, ja se jouduttiin lopettamaan heti. Nykyiset kaksi varsaa ovat siis melko perusjuntteja poneja, joilla ei ole kovinkaan paljoa jalostusarvoa sukunsa puolesta, ainakaan jos isäori ei ole hieno tapaus.

Matilddan isä oli myös hieman tuntemattomampi ori. Ålls Vorn oli nuorena jalostuskäytössä kolmen varsan verran, kunnes se ruunattiin ja annettiin eräälle perheelle pihankoristeeksi. Ori ei käynyt kertaakaan kilpailuissa, näyttelyissä tai missään, eikä sen sukukaan ollut yhtään erikoinen. Monesti ihmetelläänkin, miten noin "huonolla orilla" voi olla jopa kolme jälkeläistä! Jaa-a, huonosta orista en tiedä, mutta jälkeläisten määrä on silti hieman huima. Tässä vaiheessa voin kuitenkin kertoa, että ainakin yksi tamma, joka oli astutettu Ålls Vornilla, oli nappivalinta. Verana oli hieman pahankurinen ja sisukas tamma, joka pärjäsi hyvin estekilpailuissa, sekä oli lyömätön maastoratsu. Sitkeä "Vera" yritettiin astuttaa monta monituista kertaa, mutta se varsoi lopulta vain kerran. Varsasta odotettiin kestävää maastoratsua, ja yllätys oli suuri, kun varsa ei edes pitänytkään maastoilusta... Verana eleli 32-vuotiaaksi saakka pienen ponilauman johtajatammana, kunnes se luonnollisesti kuoli karsinaansa.